Tag Archives: systeemiälykkyys

Finnish

Mikä ihmeen serendipiteetti?

Onko sinulle käynyt ikinä niin että olisit paininut pitkään jonkin haasteen kanssa yksin, mutta miltei heti kun olet maininnut siitä jollekulle, ratkaisu onkin löytynyt aivan kuin itsestään?

Kenties olet vastaavassa tilanteessa joskus löytänyt apua yllättävänkin läheltä, yllättävältä taholta, ehkä ystävältä jonka et osannut kuvitella osaavan auttaa.

Entä oletko koskaan löytänyt ystävästä tai kollegasta aivan uusia puolia, joita et ollut aiemmin lainkaan havainnut?


Serendipity

 

Näitä onnekkaita sattumia kutsutaan myös serendipiteetiksi. Suomisanakirja.fi määrittää serendipiteetin toisaalta kykynä tehdä onnistuneita löytöjä sattumalta. Tätä mahdollisuutta ei onneksemme ole varattu millekään tietylle onnekkaiden joukolle, vaan se on meidän kaikkien tavoitettavissa. Ajatuksena on että satunnaisista ja suunnittelemattoimista törmäyksistä syntyy positiivisia seurauksia. Voimme ajatella että maailma tarjoaa meille jokapäiväisessä elämässämme suotuisia mahdollisuuksia kehittyä ja päästä eteenpäin, joihin meidän on vain osattava tarttua. Serendipiteetin periaatteen mukaisesti kaikissa tilanteissa, joissa toisilleen vieraat ihmiset ja asiat kohtaavat, piilee mahdollisuus luoville törmäyksille ja uusien ideoiden syntymälle.

Oletko ajatellut että ihmiset mainitsevat usein erilaisten seminaarien ja tapaamisten kahvitaukokeskustelut tilaisuuksien parhaaksi anniksi ja hetkiksi, joissa vasta päästiin kunnolla asiaan?

Kuten pienet arjen oivallukset, myös suuret innovaatiot voivat syntyä onnekkaina sattumina ja onnenkantamoisina, erilaisten ihmisten tai ilmiöiden kohdatessa yhteisillä rajapinnoilla. Kahvitaukoja vastaaviksi tilanteiksi voitaisiin kuvailla cocktailkutsuja, joissa vieraat sukkuloivat vapaasti heitä kiinnostavien keskustelujen välillä. Kutsuilla syntyy luovia törmäyksiä, kunhan välillä uskaltaudutaan poikkemaan tutuista rutiineista ja vakiintuneista tuttavapiireistä.

 

Kun lääkäri kohtasi käärmetutkijan cocktailkutsuilla

Tässä kuviteellisessa skenaariossa ollaan Clevelandissa, USA:ssa, Case Western Reserve -yliopiston cocktailkutsuilla, jonne on kutsuttu opiskelijoita, tutkijoita ja jo työelämään siirtyneitä alumneja. Pieni ryhmä opiskelijoita ja alumneja on juuttunut keskusteluun, jossa ambulanssilääkäri ja ensihoitaja kertovat kauhutarinaa siitä miten hätätilanteessa joudutaan toimimaan kun potilaan henki salpautunut, eikä avattavissa tavallisin menetelmin. Tällöin ilmatiet joudutaan avaamaan kirurgisesti punktoimalla, eli syöttämällä paksu punktioneula potilaan henkitorven läpi. Lääkäri ja ensihoitaja lausuvat samalla tyytymättömyytensä heidän käytössään oleviin kirurgisiin työkaluhin.

Keskustelua seurannut herpetologi (käärmetutkija) murjaisee leikkisästi kuinka lääkärin on hätätilanteessa käytävä potilaan kurkkuun kärkkäästi kuin kobran. Käärmetutkija jatkaa värikkäästi kuvaillen kuinka kuningaskobran kaarevat, ontot ja lasinkovat hampaat suovat kuolettavan tehokkaan tavan ruiskuttaa myrkky uhrin kehoon. Hän mainitsee samaan hengenvetoon kuinka ironista onkaan että käärmeenpuremiin menehtyneet kuolevat useimmiten juuri hengitysteiden lamaantumiseen.

Samalla hetkellä seurueessa olevan opisekelijanuorukaisen mielessä syttyy kipinä. Orastava idea on syntynyt. Idea on niin varhaisessa vaiheessa ettei tämä kykene sitä edes itselleen muotoilemaan.

Siirrytään ajassa eteenpäin. Toisen vuoden lääketieteen opiskelija, Rick Arlow ja vastavalmistunut Zachary Bloom, ovat perustamassa startup-yritystä joka kantaa nimeä LifeServe Innovations. Rickin ja Zacharyn yrityksen tavoitteena on kehittää kirurgista välineistöä ensihoitajille, jonka uraauurtava teknologia jäljittelee myrkkykäärmeen hammasta ja mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan avata potilaan hengitystiet hätätilanteessa. Vaikka menetelmä on vielä alkutekijöissään LifeServe palkitaan toukokuussa vuonna 2010, $25 000 dollarin tutkimusapurahalla nuorten opiskelijoiden yrittäjyyskilpailussa.

Menestystarinan ainekset ovat koossa kun Business Week rankkaa LifeServen 2010 lokakuussa 25 potentiaalisen menestyjän joukkoon alle 25-vuotiaiden yrittäjien sarjassa. Kaksikko on siihen mennessä kerännyt $100 000 dollaria rahoitusta ja ovat hakemassa lisärahoitusta jatkokehitykseen USA:n terveysviranomaisilta ja puolustusvoimilta. LifeServen sivuilla esitellään innovatiiivinen SMART-työkaluperhe turvallisempana ratkaisuna trakeostoimialle äkillisissä hengitysteiden tukkeutumisissa. Loppu onkin historiaa…

 

Luovuus kukkii ja kuhisee avoimilla rajapinnoilla

Serendipiteettiä vastaavaa ilmiötä kutsutaan sosiaalipsykologiassa sosiaaliseksi emergenssiksi, jossa inhimillisestä vuorovaikutuksesta syntyy jotain uutta, mikä on ennemmän kuin osiensa summa. Kyse ei ole lainkaan uudesta ilmiöstä, vaan samoja ajatuksia on moni esittänyt jo Aristoteleestä lähtien. Kasvatuspsykologisessa nykytutkimuksessa puhutaan tässä yhteydessä kognitiivisesta diversiteetistä eli vuorovaikutukseen osallistuvien näkemysten, kokemusten ja osaamisten moninaisuudesta. Kollektiivisen älykkyyden näkökulmasta jopa kaikkien huippuyksilöiden ja -tiimienkin ulkopuolella on lopulta aina enemmän osaamista kuin niiden sisäpuolella.

Maailman tarjotessa meille suotuisia mahdollisuuksiaan, meidän on osattava tarttua niihin ja myös uskallettava ottaa askel uuteen ja tuntemattomaan. Jatkuvaa oppimista (tai kehitystä) ei ole ilman jatkuvaa pois-oppimista ja vanhasta luopumista. Tämän hetken haastena onkin päästä ylitse epäluuloisesta omien ideoiden varjelusta ja yksinäisten neropattien sankaripäiväunista. Haasteet joita kohtaamme ihmiskuntana tänäkin päivänä ovat niin valtavia ja mutkikkaita, ettei kukaan niitä voi yksinään käsittää saatika yksin ratkaista. Samaten loistava idea ei vielä yksinään kanna kovin pitkälle, vaan sen ympärille tarvitaan loistavia ihmisiä ja kovaa työtä tavoitteiden eteen. Innovatiivisuus edellyttää siten avoimia inhimillisiä rajapintoja, jotta ihmiset voisivat vuorovaikuttaa keskenään, keskustella, jakaa osaamistaan ja kehittyä.

 

Meidän kannattaa oppia toisiltamme

Emme ole ihmisinä kovin systeemiälykkäitä, emmekä siten osaa aavistaa mitä tulee tapahtumaan kun jokin villi ideamme pääsee liikkeelle ja miten ennakoimattomia seurauksia omilla ajatuksillamme voisi maailmassa olla. Vain jakamalla muiden kanssa omat ajatuksemme, voimme saada niille vastakaikua.

Voisimme tässä ottaa oppia avoimen lähdekoodin kehitysyhteisöiltä, joiden työn tuloksena ovat syntyneet mm. Linux -käyttöjärjestelmä, Apache -palveliohjelmisto ja MySQL -tietokantojen hallintajärjestelmä. Nämä luovat yhteisöt toimivat hakkerietiikan periaatteiden mukaisesti, jossa tiedon mielletään olevan avointa, vapaata ja ilmaista, eikä jotain mikä voidaan omistaa. Hakkerietiikassa korostuvat nimenomaan innovaatioiden jakaminen ja yhteisöllisyys. Perusperiaateena näissä piireissä onkin release early, release often -filosofia, merkiten omien keskeneräisten tuotosten julkistamista mahdollisimman varhain saadakseen palautetta ja kommentteja.

Jatkuva kehittyminen vaatii jatkuvia muutoksia, joten meidän oltava avoimia palautteelle ja kehittymisehdotuksille. Vaatii todella paljon rohkeutta julkaista keskeneräiset ideansa päivänvaloon, mutta se on ainoa tapa saada palautetta joka auttaa meitä kehittymään. Kun mahdollisen varhain kerromme maailmalle minkä kanssa työskentelemme juuri nyt, voimme saada vastapalautetta, jonka perusteella voimme korjata toimintaamme ja toimia älykkäämmin.

Ollaksemme ihmiskuntana luovia ja todella “joukkoälykkäitä”, meidän on järjestettävä pysyviä cocktailjuhlia jaettujen ongelmien ympärille. Tällöin samoista asioista kiinnostuneet pääsevät sukkuloimaan vapaasti erilaisissa kasvottaisten ja virtuaalisten kohtaamisten tilanteissa ja jakamaan näkökulmia keskenään. Sen lisäksi että rakennamme uusi luovia ekosysteemejä, piilaaksoja ja ajatushautomoita, meidän on mietittävä miten voisimme muuttaa myös olemassa olevia organisaatioita ja puitteista (kouluja, yrityksiä ja muita yhteisöjä ja kaupunkeja) luovemmiksi? Sillä vain vapaan inhimillisen vuorovaikutuksen tuloksena syntyy ideoita, luovia rönsyjä ja uusia yhteyksiä, joista kenties joskus kehkeytyykin jotain aivan uutta ja ennakoimatonta.

Juttu julkaistu alunperin Intunex Oy:n blogissa 29.5.2011.

 [631]